Saarirakentamisesta

Kävin viikolla Tampereen suosikkirautakaupassani Lahdesjärven K-Raudassa täyttämässä peräkärryn mm. vajaasärmäisellä kakkosnelosella ja 48x148 kestopuulla (josta tulee varaston alajuoksut). Paljon rakennelleena Lahdesjärvi on valikoitunut vakiopaikakseni muutamastakin syystä. Ensinnäkin se on näppärästi moottoritien varrella ja aivan IKEA:n naapurissa (jossa tulee myös usein käytyä samalla ideoimassa). Toisekseen sen halli on mukavan tilava ja selkeä ainakin verrattuna erään ulkomaalaisketjun vastaavaan. Ja hyvä asiakaspalvelu ansaitsee toki vielä erityismaininnan. Pääsin saareen vasta melko myöhään perjantai-iltana, joten en jaksanut alkaa purkamaan kuormaa ennen aamua. Sää oli kuitenkin tyyni ja taivas pilvetön, joten koitin ikuistaa syksyisen tunnelman muistuttamaan, ettei mökkikautta ole tarpeen lopettaa ihan heti kesälomien loppuessa. Aamun koittaessa könysin rannalle ja aloin virittelemään venekatamaraaniani puutavaran kuljetusta varten. Talkooväen saapuessa laitoimme keksinnön

Tänä viikonloppuna hommat jatkuivat pilareiden muurauksella anturoiden päälle. Lisäksi viime viikonloppuna loppui aika ja betoni kesken varaston anturoiden osalta, joten heti kärkeen kaadoin niihin kurat ja asettelin teräkset tanaan. Mökin anturat olivat saaneet kuivaa arkipäivien yli, joten muotit saattoi nyt purkaa ja linjalankojen avulla viritellä alimmat harkot oikeaan linjaan. Paras olisi jos pilari olisi keskellä anturaa, mutta jouduin muutamassa tapauksessa tekemään hiukan kompromisseja alustan epätasaisuuden takia. Näissä kaikissa on joka tapauksessa kallio suoraan alla, joten ongelmia tuskin tulee. Tässä kohtaa piti jo tehdä valintoja sen suhteen miten korkealle mökki tulee. Alla olevan kuvan keskimmäinen antura  (tuvan takaseinän keskikohta) nousi kaikista korkeimmalle, joten päätin muurata sen päälle vain yhden harkon ja ottaa siitä koron muille. Tuuletusrakoa rossipohjan alle tulee siis vähimmilläänkin 40cm, enimmillään noin 80cm.  Samaiseen anturaan tuli myös ikuistettua s

Koska viikonloppurakentaminen ja saari, niin olen tehnyt mahdollisimman paljon etukäteisvalmisteluja kotosalla. Tällä kertaa varustauduin anturoiden valamiseen nikkaroimalla jonkinlaisen määrän 60x60cm anturamuotteja vajaasärmäisestä laudasta (niitä kaksi päällekkäin, niin saadaan riittävä 20cm korkeus). Osan anturoista voi valaa suoraan kaivettuihin kuoppiin mutta jokunen jää maan pinnalle ja tarvitsee muotin. Lisäksi hain harjaterästä, jonka pilkoin 50cm palasiksi ja hitsasin ristikot jokaisen anturan raudoituksiksi.  Kaikkea rakennusroinaa en sentään kannata kuljettamaan kotoa asti, joten tilasin paikallisesta K-Raudasta aimo kasan kuivabetonisäkkejä, pilariharkkoja ja harjaterästä valmiiksi rannalle. Kun viikonloppu koitti, alkoi taas ankara veneilyrumba. Perämoottori lähti reissuun peräkontissa kumollaan, jolloin siihen iski paha karma enkä saanut sitä koko viikonloppuna käyntiin.  Soutaminen onnistui jalat suorana betonisäkkien päällä, mieli oli tyyni kuin järven selkä ja kakkosv

Laittaessani rakennusluvan vetämään kyselin samalla rakennustarkastajalta sen käsittelyajasta sekä kenen kautta voin varailla rakennusten nurkkien merkkauksen sitten kun lupa on myönnetty. Hän vastasi, että koska asemapiirroskin näyttää olevan lupakuvissa mukana, niin merkkauksen voisi sopia vaikka heti. Jopas! Sain sovittua merkkauksen heti seuraavan viikon perjantaille ja informoin uskollista talkooväkeäni varautumaan lapiohommiin. Kyllähän sitä nyt kuoppia saa omalle tontilleen kaivella oli rakennuslupaa tai ei. Samalla pyysin mökkitoimittajalta perustuskuvia, että tietäisin mihin kohtiin ja kuinka monta niitä pitäisi saada aikaan. Ajelin jo torstai-iltana lauta- ja työkalukuorman kanssa kohteeseen ja otin perjantaiaamupäivän työpalaverit majapaikastani saaren toiselta puolelta. Puolelta päivin meni läppäri kiinni ja alkoi ihan toisenlaiset työt. Office of the day Kävin noutamassa rakennustarkastajan ja mittamiehen rannalta ja passailimme nurkkakeppejä GPS-vehkeen osoittamiin kohtii