Siperianlehtikuusen piiloruuvailua

Aloitetaan taas otoksella sunnuntailta, niin saadaan lopputilannetta kuvaava näkymä blogin etukuvaksi.

Terassi ja terassin ruuvailija

Koska luoja on suonut meille helatorstain arkivapaaksi, tein kuten monet muutkin suomalaiset ja poltin perjantaina yhden lomapäivän. Siispä pääsimme vaimon kanssa starttailemaan jo keskiviikkoiltana, ja edessä oli monenlaista suunnitelmaa piiiitkän viikonlopun varalle. Erinäisten sattumusten takia kävi niinkin, että saimme pakattua jo nyt mukaan läjän patjoja, tyynyjä, peittoja ym. petitarvikkeita, sekä muutamia oleellisia keittiövälineitä, jotka olimme hankkineet jo aiemmin, mutta ne olivat olleet käytössä muualla. Peräkärrykyyti (vaikka nyt jo taas kuomullisena) olisi pölyinen ja vettäkin oli luvassa, niin käärimme kaiken jätesäkkeihin ja kärräsimme kuorman puhtoisena ja kuivana perille.

Tällä kertaa pärjäsimme katamaraanin puolikkaalla

Torstai ei ollut toivoa vaan tihkua täynnä. Melkoisen kalseaa ja viileää tämä sää kyllä on, kun muistelee millaista intiaanikesää vuosi sitten jo aloiteltiin. Mutta rakentajan on pakko painaa, tai ei tule valmista! Viime viikonloppuna jäi terassin runko vielä hiukan vaiheeseen, joten siitä oli hyvä aloittaa. Lauantaisella visiitillä Alavuden K-Rautaan olin mielestäni ostanut pari ylimääräistäkin 48x148mm parrua mutta jotenkin sain ne loppumaan kesken. Siispä perjantaina oli luvassa peräkärrykeikka kestopuuostoksille. Kiinnittelin nyt kuitenkin kaikki olennaiset tukirakenteet ja huomasin, että kylpytynnyrinyrkkauksen  vierelle oli syytä laittaa vielä yksi pilari varmuuden vuoksi, sillä muuten etuterassin alin tukilankku kulkisi turhan pitkän matkan tyhjän päällä.

Muistan jonkun hirsiasiantuntijan maininneen, että kosteassa ympäristössä hirttä vasten ei pidä laittaa tiiviisti toista puuta. Niinpä yritin pitää kestopuun ja hirren aina hiukan irti toisistaan. Näin kosteuden ei pitäisi päästä muhimaan pintojen väliin ja vähitellen mädättämään hirttä. Palkkikengät toki ruuvasin kiinni suoraan hirteen, kuinkas muuten.

Hommat jatkui kosteahkossa säässä

Joskus ennen kun olen terassia kyhännyt, on tullut asemoitua laudoitus vain silmämääräisesti (eli hiukan miten sattuu). Mökin sivuterassi on kuitenkin 4,5 metriä leveä, joten pienikin heitto arviossa voisi siirtää sen takanurkkaa monta senttiä. Niinpä keksin viritellä linjalangan koko mökin takaseinän pituudelta. Kun lanka kiertää taaemman takanurkan ja hipaisee lähempää nurkkaa, niin se taatusti näyttää melko hyvin missä terassin takareunan kuuluu kulkea.

Linjalankaviritelmä terassin takareunassa

Kun kestopuun kanssa askartelu alkoi kypsyttää, roudasin kylpytynnyrin paikan alle (kallion päälle)  kaikki kivet ja kiven kaltaiset aineet mitä tontilta löysin. Näin mursketta ei tarvinnut kuljettaa paikalle aivan tuhottoman montaa sangollista.

Kylpytynnyristä puheen ollen: Lounastauolla rentouduimme vaimon kanssa elävän kuvan äärellä. Nimittäin Plastweldin Tee-se-itse -kylpytynnyrin mukana tuli muistitikku, josta löytyvällä videolla Jorma "Remontti-Reiska" Piisinen käy läpi miten värkki laitetaan kasaan. Ihan suoraviivaiselta vaikuttaa! Palataan asiaan, kun pääsen sen kimppuun.
 
Remontti-Reiska neuvoo

Suunnitelmana on tehdä kylpytynnyrin laudoituksesta harmaa kuten mökistä, joten miksasin vaimolle rautasulfaattia (500g) kuumaan veteen (2,5 litraa). Tuloksena saatava litku kulkee nimellä rautavihtrilli, joka harmaannuttaa nopeasti puuainekset. Mökki ja varasto/huussihan on tällä samalla tavaralla sudittu. Vaimo suti sitä nyt kylpytynnyrin laudoituksen pintaan, ollen terassin katoksen alla säältä suojassa. Tilapäisesti alueelle asetellut terassilaudat siirreltiin sivuun. Ja kylläpä harmaantuminen alkoikin nopeasti - nimittäin niissä terassilaudoissa, joihin ainetta hiukan roiskui... Itse kylpytynnyrin laudat ei sen sijaan välittömästi saaneet väriä.

Aina roiskuu kun suditaan rautavihtrilliä

Kylpytynnyri tulee sijoittumaan terassin kulmaan niin, että neljäsosa siitä jää terassin sisälle. Tuosta sektorista käy kulku kylpemään. Ajattelin passailla tynnyrin sellaiselle korkeudelle, että terassilta on mahdollisimman vaivatonta könytä veteen ja päinvastoin, joka tarkoittaa istuinosan korkeuden sijoittumista lähelle terassin korkoa. Matalampi integraatio voisi toki olla tyylikkäämpi mutta luulenpa, että tulen kiittämään itseäni sitten joskus kun jalka ei enää nouse entiseen malliin. Kallion päälle kasattu kiviainespatja hoitaa suuren osan korotuksesta, ja pari laattakerrosta korokepaloina hoitaa loput, sekä takaa alustan hyvän tuuletuksen.

Kylpytynnyrin paikan passailua. Huomaa kulmassa viistoon aseteltu alempi pattinki, johon ylemmät lankut saa tukeutumaan kylpytynnyrin edessä. 

Sateen jatkuessa ja motivaation loppuessa olikin hyvä laittaa sauna lämpimäksi ja käydä pesemässä talviturkki puhtaaksi.

Perjantaina saimme ensimmäistä kertaa mökkivieraita ihan yökyläilemään, mutta ennen sitä suuntasimme taas anivarhain Alavuden K-Rautaan hankkimaan lisää kestopuuta, laattoja kylpytynnyrin alle ja laatikollisen kulmarautoja kestopuiden kiinnittelyyn. Vaikka kuorma ei huikean massiivinen ollutkaan, niin erilaisista tavoista suorittaa veden ylitys katamaraani tuntui jälleen parhaalta.

Lisää lankkua ja laattaa

"Vieraat on puolen tunnin päästä rannassa. Ehdittäisiinköhän vielä hakea kuorma mursketta?"

Vieraidemme leikki-ikäinen lapsi sai pohtimaan turvallisuuskysymyksiä. Olisi ehkä syytä huolehtia, että terassille pääsee kiipeämään jotakuinkin hallitusti ja mökistä on esteetön kulkuyhteys myös huussin suuntaan. Vaimon ja vieraiden ollessa paikallisten nähtävyyksien kiertoajelulla viimeistelin terassin kantavat rakenteet ja roudasin niiden päälle riittävästi siperianlehtikuusilautoja, että kulkeminen oli mahdollista muillekin kuin trapetsitaiteilijoille. Loppupäivä pyhitettiinkin sitten yhteiselolle ja saunomiselle, uimiselle, saunomiselle, uimiselle, saunomiselle, jne.

Mukavasti illan viimeisenä tekonani kävin hakemassa varastosta jotain ja astuessani mättäälle crockseillani taittui nilkka ja kuului poks. Aika pitkälle pääsin tässä projektissani ennen kuin sattui mitään, mikä hidastaa menoa. Vielä tätä kirjoittaessanikin muutamien päivien jälkeen nilkka aristaa hiukan, mutta kovin suurta tuhoa tuo tuskin onneksi aiheutti. Jalka kantoi edelleen eikä turvotustakaan kauheasti ilmennyt. Taisin selvitä lähinnä säikähdyksellä, vaikka kyllä loppuviikon meno oli tuplasti aiempaa varovaisempaa.

Turvallinen leikkiympäristö lapselle?

Aamutee nilkkaa hoivatessa

Viime blogipostauksessa lupasin kertoa myöhemmin millaisella systeemillä kiinnittelen terassilaudat. Odotus on viimein päättynyt! Taustoista sen verran, että ihmettelin tässä taannoin kavereiden mökillä, että miten heidän terassilautansa on kiinnitetty, kun niissä ei näkynyt ruuvin reikiä ollenkaan. Asiaa tutkailtuani huomasin, että kiinnitys on tehty nerokkaasti laudan sivusta, ruuvaamalla viistosti heti kulman alapuolelta. Perehdyin aiheeseen ja päätin kopioida idean. Tätä varten olin siis hankkinut laatikkokaupalla piiloruuvaukseen sopivia kapeakantaisia senkkaavia ruuveja, joissa on porakärki. Senkkaus tarkoittaa sitä, että ruuvissa on kannan alapuolella vastakierre, joka nirhaa kannalle tilaa upota siististi. Lisäksi investoin ruuvauksen ohjuriin, jonka pitäisi auttaa tuikkaamaan joka ruuvi oikeaan kohtaan, oikeassa kulmassa. Sen mukana tuli myös pitkä ja kapea Torx 15 -ruuvauskärki. Aika pian kuitenkin huomasin, että kyllä tekijämies tuikkaa sen ruuvin käsivaraltakin ihan yhtä nätisti oikeaan paikkaan. Eikä tarvi raahata mukana tuota teräsmöhkälettä, joka vain hidastaa menoa. Ehkä teen siitä verkon painon?

Piiloruuvausvälineistö

Piiloruuvaus itse teossa kera turhan apuvälineen

Piiloruuvattuja lautoja

Että sain laudoituksen kulkemaan jotakuinkin suoraan, aloitin urakan saunan seinältä, ja virittelin taas linjalangan avuksi terassin sivulle asti. Sen ohjaamana kiinnitin täyden lautarivin, josta oli myöhemmin näppärä ottaa mittaa, kun laudoitusta levensi kumpaankin suuntaan.

Sitten sananen lautojen väliin jäävästä raosta. Perinteinen painekyllästetty terassilauta tapaa olla melko kosteaa kun sen hakee kaupasta, joten lautojen väliin jätetyt raot tuppaavat kasvamaan turhankin suuriksi kun lauta kuivuu. Internetti tiesi kertoa, että siperianlehtikuusen kanssa tilanne on päinvastainen. Lähdemateriaalini kehoitti jättämään sateelle alttiilla paikoilla raoksi 8mm ja sateelta suojassa 5mm. Muuten olisi vaarana, että raot vielä kuroutuvat umpeen. Kuuliaisena kansalaisena yritin pitää timpurinkynän verran (8mm) rakoa mutta koska laudoissa saattoi olla viisikin milliä eroa paksuudessa (vieläpä yhdessä ja samassa yksilössä), niin toisinaan tuli hiukan fuskattua. Olennaisinta on kuitenkin, että rivit pysyvät suorina, joten luotin enemmän mittanauhaan kuin kynääni.

Siperianlehtikuusista opin myös sellaista, että ne on suotavampaa asetella sydänpuoli alaspäin sikälimikäli yläpuoli on riittävän hyvän näköinen. Tavallisestihan lauta laitetaan kovempi sydänpuoli ylös. Poikkeuksellisen ohjeen syynä on se, että tuo puoli tikkuuntuu helpommin. Käytännössä lautoja tuli kiinniteltyä molemmin päin mutta jos kumpikin puoli näytti hyvältä, niin laitoin sydänpuolen alas. Jos tikkuuntumista alkaa ilmetä (kuten joskus vuoden päästä voi kuulemma odottaa), niin asia korjaantunee kevyellä hiomisella.

Ensimmäistä lautariviä linjaamassa

Pöksyt olivat joka kyykistelyn jälkeen hiukan enemmän ilmastoidut. Sorry naiset: kuvassa pullottava valkoinen kangas on t-paidan helmaa. 

Lauantain työn tulos hetkellä jolloin hanskat tippuivat. Koska terassia alkoi jo olla jonkin verran, kasasimme myös aiemmin tuomani korituolin ensimmäiseksi terassihuonekaluksi. 

Sunnuntaista ei paljon muuta kerrottavaa olekaan, kuin että ruuvailut jatkuivat. Lopputuleman näitkin jo tämän kirjoitelman ensimmäisessä kuvassa.

Ennen kotimatkalle lähtöä asettelin vielä rautavihtrillillä käsitellyt kylpytynnyrin laudat terassille saamaan sadetta (jota seuraavan parin viikon aikana on kovastikin luvassa) ja aurinkoa (jota puolestaan ei ole kovastikaan luvassa), jolloin niiden pitäisi saada harmaata väriä pintaansa ja ylimääräisen rautavihtrillin valua pois. 
Paljon menee lautaa yhden kylpytynnyrin ympärille

Lähtiessä napattu kuva. On siinä terassilla leveyttä...



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ikkunanpieliä näpräilemässä

Ensilöylyt!

Valmis mökki?