Ikkunanpieliä näpräilemässä

Aloitetaanpa taas vaihteeksi loppupään kuvalla. Pääsin mökkihommiin jo torstai-iltana, kun otin perjantain vapaaksi. Tällä kertaa aiheena oli ikkunapellitykset ja -vuorilaudat joita värkkäilin ihan yksikseni viikonlopun yli. Alla siis yleiskuva lopputuloksesta.

Ikkunapellityksiä varten hankin ihan taivutuspihdit ja opiskelin parilta weppisivulta miten homma kannattaa tehdä. Lopulta oma tyyli löytyi parin ensimmäisen taivutuksen jälkeen. Onneksi tällä kertaa tajusin aloittaa taivuttelemalla syrjäisimpien ikkunoiden peltejä niin, että homma alkoi jo sujua kun pääsin julkisivun puolelle.

Luulen ettei tässä hommassa ole yhtä oikeaa tapaa, ja tarkempia oppaita voi kaivella netistä, mutta lyhykäisyydessään homma sujui itseltäni jotensakin näin:

1. mittaa ikkunan leveys
2. leikkaa peltisaksilla 60mm pidempi pätkä ikkunapellistä (näin kumpaankin reunaan jää 30mm taivutusvaraa
3. tee peltisaksilla 30mm pitkät leikkaukset pellin etureunan ylä- ja alataitteita pitkin ja napsaise poikki alaosan taakse taittuva ohut soiro
4. leikkaa pellin takaosassa olevasta ylös nousevasta osasta pois kolmion mallinen pala niin, että leikkaus lähtee taitteen kohdalta ja yläreuna on (yllätys-yllätys) 30mm leveä
5. tartu taivutuspihdeillä leveään osaan ja taivuta ylös niin, että taite tulee (ylläri-pylläri) 30mm reunasta (katso kuva alla)
6. painele pihdeillä peltiä niin, että se nousee nätisti ylös myös takaosan kulmasta, joka jäi kohdassa 5 ruttuun
7. väännä pihdeillä ja/tai naputtele vasaralla takakulma nätisti kasaan niin, että se taittuu tippapellin sivupuolelle
8. taita etuosaan jäänyt ohut läystäke kaksinkerroin niin, että taivutettu osa jää piiloon etureunan taakse (jolloin reuna ei jää teräväksi)
9. taita ylöspäin sojottava kulma (arvaatko kuinka monen millimetrin matkalta?) kolmion muotoisena kaksinkerroin, jolloin tämäkään reuna ei uhkaa ihmishenkiä

Pihdeillä taittamassa reunapokkausta

Tuolla kaavalla kun hitaasti ja varmasti tein, niin tuli ihan nättiä peltiä. Olin myös ostanut pieniä harmaaksi maalattuja peltiruuveja, jotka olivatkin yllättävän saman värisiä kuin itse pelti. Porasin peltiin 3mm reiät noin 20cm välein, työnsin sen ikkunan alla olevaan uraan ja tempaisin ruuveilla kiinni. Tulipa muuten ihan hyvän näköiset, vaikka itseäni joudun hiukan kehumaankin.

Valmis pelti asennettuna paikoilleen

Koska viikolla oli vihdoin tullut vettä oikein kunnolla ja metsäpalovaroitus ei enää häirinnyt, niin päätin nyt poltella kiukaasta pois isommat käryt. Se kun on hyvä tehdä ulkona ennen ensimmäisiä oikeita löylyttelyitä saunassa. Kaivelin siis jälleen pari PETE-piipun palasta kiukaan jatkoksi ja pistin hyvin ilmastoidun ulkosaunani tulille. Komeasti Harvian Legend paloi, vaikka pelkkä sisus ei yhtä muhkea olekaan kuin lopullisen kuorensa kanssa. Poltin pari pesällistä pientä lautasilppua ja ihan mukavasti alkoi vesikin lämmetä piippulämmittimessä, jonka tietysti kokeilin ladata täyteen. Veikkaanpa, että siihen mahtuva 20 litraa kuumaa vettä tulee riittämään mainiosti useammallekin kylpijälle.

Legenda jo eläessään

Lauantai oli hyvän tuulen päivä. Tai lähes myrskyn. Näpräilin ikkunanpieliin laudoituksia ja korkeimmissa kohdissa oli välillä ihan pysähdyttävä tikkaille odottamaan puuskan vaimenemista ennen kuin uskalsi jatkaa hommia. Tähän menikin sitten käytännössä koko päivä. Erityisesti etuseinän viistot yläikkunat oli yksin hiukan hankala hoidella, mutta toki sekin onnistui suomalaisella sisulla. Oli muuten eka kerta tänä kesänä, kun oli päätin vetää pipon päähän rakennellessa.

Hirsimökin ikkunaverhouksessa täytyy jälleen kerran ottaa huomioon seinän painuminen. Niinpä laudat voi ruuvailla (tai naulata, mutta itse ruuvasin) kiinni ikkunan alareunaan ja karapuuhun mutta ei sivulla ja yläpuolella oleviin hirsiin. En oikein löytänyt netistä apuja siihen miten ylälauta kannattaa kiinnittää, joten päätin käyttää harmaita aivosolujani. En siis laudan kiinnittämiseen, vaan asian ratkaisemiseen. Mökkipaketin mukana tuli pieni pahvilaatikollinen ns. koristepaloja, mutta totesin niiden olevan muuksikin kuin vain koristeiksi. Mittasin minkä verran koristepalasta ylettyy ylälaudan päälle ja ruuvasin sen alapäästään sivulaudan yläreunaan (kuten näkyy alla olevasta kuvasta). Nyt kun tällaiset sivulaudat ruuvaa paikoilleen ikkunan pieliin, voi ylälaudan puristaa nätisti koristepalojen ja seinän väliin. Koristepalojen päälle tuli vielä yksi lauta lipaksi. Sen kun ruuvasi vielä ylhäältä päin kiinni koristepaloihin ja ylälautaan, niin aika tukeva paketti oli kasassa, joka kuitenkin antaa seinän painua omaa tahtiaan.

Yhden ikkunan koristepalat ruuvattuina sivulautoihin

Sivulautojen alareuna vaati hiukan sahausta, sillä lauta tuli noin 20mm ikkunan reunan päälle mutta kas, alareunassahan on se pelti koko ikkunan leveydeltä. Ja pellin reunassa vieläpä terävä pokkaus ylöspäin. Asia ratkeaa sahaamalla laudan sisäreunasta pois 20mm kaistale hiukan ikkunapeltiä korkeammalle ja jatkamalla sahausta vielä muutama sentti sitäkin korkeammalle. Kapea ylöspäin sojottava pelti sujahtaa mukavasti tuohon sahattuun uraan. Sahaukset kannattaa tehdä saman verran viistoiksi kuin ikkunapeltikin on.

Tässä hiukan zoomattuna kuva, josta voi yrittää erottaa rakeisia yksityiskohtia

Ennen kuin kukaan ehtii haukkumaan, että olisi tullut nätimmät ikkunat jollain muulla designilla, niin todettakoon, että näistä tuli nyt tällaiset. Kun itse tekee, saa juuri sellaiset kuin sattuu tulemaan.

Sunnuntai jäi hiukan tynkäpäiväksi mutta ehdin sentään jatkaa hiukan sisähommissa paneloimalla yläkerran kattoa. Työpiste-ergonomia oli jälleen kohdillaan, kun ryömin tellinkien ja lavojen päällä viimeistelynaulaimen kanssa. No, pian on tuo korkea tila tehty ja pääsen makuukammarien puolelle, minkä pitäisi olla asteen verran miellyttävämpää. Kuten hommat makuukammarin puolella yleensäkin.

Kattoa paneeleilla höystettynä